Tänään tie vei samalle koululle kuin eilenkin, tänään oli tarkoitus olla Hennan luokassa seuraamassa tunteja. Aamu alkoi mukavasti, ensin vein eiliseen Lotan luokkaan tuliaisia Suomesta ja mehuja heille aamupalalle. Yksi heistä toi minulle kukan, mahtavia lapsia ja nii helposti lähestyttäviä. Olivat innoissaan kun saivat vieraita Suomesta.
Siirryin Hennan luokkaan, jossa aamu alkoi aamupalan valmistamisella, tällä luokalla oli enemmän avustusta tarvitsevia lapsia kuin Lotan luokalla. Ikäjakauma oli samoin 15-16 vuotta. Yksi tyttö stressaantui kovasti läsnäolostani ja yksi poika tuli halaamaan minua todella kovaa, eikä päästänyt irti ennen kuin avustajat tulivat hätiin. Aamupalan ajan olin tämän luokan kanssa, mutta aamupalan jälkeen siirryin takaisin eilisen luokan pariin.
Siirryin Hennan luokkaan, jossa aamu alkoi aamupalan valmistamisella, tällä luokalla oli enemmän avustusta tarvitsevia lapsia kuin Lotan luokalla. Ikäjakauma oli samoin 15-16 vuotta. Yksi tyttö stressaantui kovasti läsnäolostani ja yksi poika tuli halaamaan minua todella kovaa, eikä päästänyt irti ennen kuin avustajat tulivat hätiin. Aamupalan ajan olin tämän luokan kanssa, mutta aamupalan jälkeen siirryin takaisin eilisen luokan pariin.
Tällä luokalla olikin sopivasti alkamassa englannin tunti, joten meidän oli helppo Lotan kanssa auttaa lapsia tehtävissä. Heillä oli hyvä motivaatio englannin tunnilla, koska he halusivat oppia kieltä, jonka avulla he voivat jutella meidän kanssa. Läsnä oli kuusi lasta, loput olivat puuhaamassa muita asioita. Aiheena oli koulutarvikkeet, opeteltiin englanniksi mitä tarkoittaa koulureppu, kynä, kumi jne.
Aamupäivän jälkeen minun oli lähdettävä takaisin Paffendorfiin asunnolle, koska kotimatka alkoi jo häämöttää. Iltapäivällä menin junalla Kölniin, jossa vietin viimeisen yön. Junalipun ostaminen Bergheimista oli haaste, koska virkailija ei puhunut englantia, käytin elekieltä ja pientä saksan kielen osaamistani, eins ticket, tsuku tsuku ja junaa kuvaavat liikkeet päälle.
 |
| Mielenosoitus Kölnissä |
Kun astuin Kölnin juna-aseman ovesta ulos, astuin keskelle mielenosoitusta, paljon ihmisiä, tarmokkaita puheita, paljon poliiseja; hiivin vähin äänin takavasemmalle. Kävelin Kölnin katuja jonkin aikaa, kohteena oli kahvila, jossa minun oli määrä tavata Marc. Löysin perille, opiskelijat olivat jo laittaneet Marcille huolestuneena viestiä osasinko perille, koska he tietävät taipumukseni eksyä :)
Olin yötä Marcin perheen luona, he ottivat minut sydämellisesti vastaan. Illalla oli aikaa keskustella kv-työssäoppimisesta ja monesta muusta asiasta, antoisaa. Toivottavasti tapaan heidät vielä uudestaan.
Huomenna alkaa siis kotimatka, kello herättämään klo 2.50 ja menoksi. Ensin junalla Kölnistä Düsseldorfiin ja siitä sinivalkoisin siivin Suomeen. Suomessa ensimmäisiä asioita on saunaan meneminen, on ollut ikävä suomalaista saunaa.
Huomenna alkaa siis kotimatka, kello herättämään klo 2.50 ja menoksi. Ensin junalla Kölnistä Düsseldorfiin ja siitä sinivalkoisin siivin Suomeen. Suomessa ensimmäisiä asioita on saunaan meneminen, on ollut ikävä suomalaista saunaa.
Gute nacht!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti