Maanantai 23.11

Hallo!

 

Tänään lähdin Nean ja Nean kanssa tutustumaan vanhusten päiväkeskukseen tagesplege Bonatz, joka on heidän työssäoppimispaikkaansa seuraavan neljän viikon ajan. Aamulla meitä tuli hakemaan paikallinen opiskelija Melina, joka oli alkusyksystä Kuusankoskella päiväkodissa harjoittelemassa. Hänen äiti vei meidät perille, äiti myös työskentelee kyseisessä päiväkeskuksessa. Paikka oli viehättävä ja ihmiset kovin ystävällisiä. Asiakkaat olivat pääosin muistisairaita, fyysinen toimintakyky oli kaikilla suht hyvä. Paikka toimii maanantaista perjantaihin klo 8-16 välisenä aikana. Osa asiakkaista tulee päiväkeskukseen Paffendorfista, joten opiskelijat pääsevät jatkossa samalla pikkubussilla paikalle, mahtava juttu, superb!!!

Aamu alkoi aamupalalla ja me esittäydyttiin asiakkaille: icb bin Tanja, ich komme aus Finland. Saksan kieleni alkaa olemaan lähes täydellinen. Aamupalan jälkeen alettiin pelaamaan peliä nimeltä Ludo, joka muistutti kimbleä. Tässä tuli harjoiteltua hyvin numeroita saksaksi: eins, zwei, drei, vier... Samalla osan kanssa alettiin askartelemaan joulukuusia.

 

Ludon pelaamista



Jouluaskartelua

 

Asiakkaiden lukumäärä vaihtelee päivittäin, osa käy kerran viikossa, osa viisi kertaa viikossa. Tänään asiakkaita oli kuusi, hoitajia on aamupäivällä kolme ja iltapäivällä kaksi. Osa on sairaanhoitajia ja osa avustajia. Toiminta on erilaista joka päivä, ulkoilua, askartelua, leivontaa, juhlia, laulua, lepoa, pelejä. Hoitajat tekevät itse ruuan joka päivä ja myös opiskelijat voivat syödä siellä pientä korvausta vastaan.
Toiminta oli ihmisläheistä, hoitajat kohtelivat asiakkaita sydämellisesti. Huumori kukki tässä paikassa, kuului paljon naurua, ihmiset olivat iloisia ja eläväisiä. Ohjaajat puhuvat jonkin verran englantia, paljon täytyy kuitenkin käyttää sanakirjaa apuna kommunikoinnissa.

 

Päiväkeskuksen edestä

Tagebau Hambach. Melina esitteli meille paikallisen nähtävyyden, valtavan iso ruskohiilen louhinta-alue

Päiväkeskuksesta lähdimme paikalliseen oppilaitokseen, jossa söimme lounaan koulun rehtorin ja Marcin kanssa. Kiersimme myös luokissa ja sain kurkistaa hoitoluokkaan, joka oli samankaltainen kuin meillä Suomessa.

Tämän jälkeen suuntasimme tekemään käytännön järjestelyitä eli ostamaan opiskelijoille bussiliput sekä internet-yhteyden. Internetin saaminen oli kyllä työn ja tuskan takana, mutta lopulta se onnistui. Kaupan kautta asunnolle yhden eksymisen taktiikalla ja kello onkin jo yli kahdeksan.
Opiskelijat miettivät tänään hieman tavoitteitaan jaksolle ja huomenna kun olen käynyt toisessakin työssäoppimispaikkassa, katsotaan yhdessä tavoitteet läpi.
Pitkä päivä takana, nyt täytyy ladata akut huomiselle.
Guten nacht!